Se on sininen ja silkkinen, keltainen ja lämpöinen

Tylyn sadepäivän ilonaiheita: kupliva ja aaltoileva innostus ja jännitys, ehkäily – uskaltaudummeko, otammeko, tarjoammeko? Se on keltainen, ja ehkä joskus jopa kuvissa asti. Tai sitten Se on joku toinen. Vielä ei voi tietää. (Silti pitää suunnitella, haaveksia, miettiä – maalata, karsia, valita, pohtia verhoja ja mattoja, miettiä hyttysiä, tuulensuuntaa ja lumilapioita).

Sininen, ei silkkinen, mutta suloinen – mökkimuistoja 50-luvun alusta – korkeaselkäinen tuoli. Ensimmäinen parista tuli verhoilijalta kotiin, on kuin vanhanaikainen karamelli, silkinsileässä paperissa, vähän hieno mutta kovin oma. (Tarvitseeko mainita, että miehenkin mielestä tuoli olisi kotonaan Siinä Keltaisessa Talossa).