Kesällä siitä tulee Koti.
Allekirjoitamme ensi viikolla kauppakirjat. Tarvitseeko sanoakaan miten jännittynyt olen. Tai toisaalta en; haluaisin vain kiirehtiä, en jännitä vatsanpohjaa myöten koko ajan (päätöshän on tehty, molemmin puolin, välittäjä on ollut ylen avulias). Levottomuus tulee ehkä sitten siellä. Jännityskin.
Ja pitäähän se jättää yksinkin. Talo rukka. Onneksi remontoivat sitä.
Ainakin lumituisku ulkona on sen suuntaista. Myös junamatkailu on mielikuvissani sitä. Kummallista kyllä, olen elänyt yli 35 vuotta matkustamatta kertaakaan elämässäni yöjunan makuuvaunussa. Tänä iltana on aika kokeilla sitäkin, vaakasuoraa siis ihan konkreettisesti.
Vaihdamme kotivuoroa lennossa, minä hyppään junaan kohti pohjoista (mutkien kautta, tietenkin, kiitos Suomen rautatieverkoston). Jännittävää. Matkalukemisena kuntoarvion lisäksi Finlandiavoittaja. Takaisin nykykotiin potentiaalisen uudenkodin katsastuksen jälkeen. Pidän peukkuja. Tuiskussakin
