Ihmeellinen elokuu on jälleen alkanut. Ennen, entisessä elämässä, lomakuukauteni. Aloitettu puistojazzilla. Jatkettu vadelmia keräten ja Saimaalla. Päästetty irti kesäkiireestä, etsitty viilenevien pimeiden iltojen pitkät helmat.
Nyt niin erilaista. Valo jatkaa, vaikka vähenee, en saa pimeästä kiinni ennen kuin se hyökyy monen kuukauden ajaksi yllemme. Lämmintä riittää, sitäkin, mutta jo erilaista. Ja valo eri väristä kuin viikko, kuukausi sitten. Kyllästynyttä. Vadelmat Kemijokiyhtiö leikkasi alas viime kesänä, nyt ei niistä riitä.
